perjantai 29. toukokuuta 2015

OPISTOVUOSI, OPINTOMATKA #5

Opintomatkalla me oltiin toiseksi viimeinen viikko opistossa. Maanantai aamulla lähdettiin aikaisin ja suunnattiin ensimmäisenä Poriin yöksi hotelliin. Pysähdyttiin aina muutaman kerran syömään eväitä ja katselemaan paikkoja. Ohjelmaa oli ihan riittävästi ja meillä oli oikein hauskat bussimatkat vaikka pitkiä aikoja olivatkin. 
Tiistaina meillä oli kohteena Rauma. Aivan ihana paikka, tykästyin tosipaljon. Illalla menimme erääseen leirikeskukseen yötä jossa vietimme seuraavat kolme yötä. Kävimme myös Turussa ja sen mahtavassa tuomiokirkossa. 










Keskiviikkona Helsinki. Ensin parin tunnin kiertoajelu jonka jälkeen monta tuntia vapaa-aikaa. 
Torstaina Porvoo, jossa meillä oli opastettu kierros kävellen. Suosittelen käymään siellä, niin ihana ihana paikka. Illalla Maitoisiin tullessa oli vapaa-aikaa ja yhteistä ohjelmaa. 
Perjantai, paluu etelän lämmöstä pohjoisen viileyteen, Panda-kaupan kautta Ouluun ja vapaaviikonlopun viettoon. Meillä oli ikimuistoinen ja kaunis reissu, upeine maisemine, parhaan seuran ja yhteishengen. 
Tässäpä olisi viimeinen osa opistopostauksista. Mitkään postauksien kuvista eivät ole minun ottamia, jokainen opistolainen on niitä aina napsinut ja lisäillyt sitten yhteiseen kansioon. Toivottavasti ette ole vielä kyllästyneet opistosta "jauhamiseen". Toivon kaikille tsemppiä viimeseen kouluviikkoon, vai onko teillä jo alkanut kesäloma?
                                                      ♥Maikki

tiistai 26. toukokuuta 2015

OPISTOVUOSI #4

Opiston arki?

-koulua, koulua, koulua, sitä on päivässä vähintään 4 tuntia ja enintään 7 tuntia. Saattaa kuulostaa tylsältä, mutta oppitunnit opistossa, ne on paljon rennompia kuin peruskoulussa. Meille harvemmin tulee mistään hirveästi läksyjä, mutta kyllä niitäkin ainakin kerran viikossa tulee. Aineita on pääasiassa saanut valita opistoon hakiessa, esimerkiksi suorittaako vai korottaako tietyn aineiden numeroita. Minun aineeni opistossa olivat matikka, uskonto, englanti, kotitalous ja kodintaitojen perusteet, käsityöt ja kädentaitojen perusteet, liikunta, viestintä (melkein sama asia kuin äidinkieli) ja atk. Iltaisin koulupäivän jälkeen on yleensä vapaa-aikaa. Lentopallo on varmaankin yleisin laji, mitä pelataan päivästä toiseen. Ollaan myös järjestetty tyttöjen sählyvuoroja ja yhteisiä lenkkejä. Vierailut toisten kämpissä, niitä tehdään vapaa-ajalla paljon. 
Solussa me ei kauhean kauan olla päivällä, jos pitää joitain koulukirjoja hakea niin sitten, tai jos mennään vaikkapa kahville ystävien kanssa. Tottakai välillä kun tarvitsee omaa aikaa, niin siellä viihtyy yksinkin. Illalla sitten kun jokaisen täytyy olla omassa solussaan, niin me saatetaan jutella, joskus ollaan jopa vähän villejä, mutta yleensä itse menen ajoissa nukkumaan. Kämpällä pitää siis olla n.22.00.






Källit? Minkälaisia?

Selvennyksenä, jos joku siis ei tiedä mitä tarkoittaa källi, on se vähän niinkuin ansa. Itse olen langennut aika monta kertaa vaikka minkälaisiin källeihin. Monesti käsisuihku asetetaan vessassa siten, että kun hana laitetaan päälle, vettä ruiskuaa vaatteille altaan alapuolelta. (Jos edes ymmärsitte). Toinen mihin itse olen langennut on hammastahnaa, jota on valokatkasijan päällä. iuhh:D Kolmantena, pahvimuki jossa on vettä, on teipattu keittiön tms kaapin oveen kiinni ja kun sen aukaisee, kaatuu vedet kaikki päälle. Sama myös narua apuna käyttäen. Sitten on suihku, se osa mistä tulee vettä saadan auki ja monesti sisälle on laitettu teepussi, tai elmukelmua väliin. Kerran leivoimme solussa muffinseja ja jätimme ne jäähtymään iltapalan ajaksi ja kun palasimme takaisin, muutamassa leivonnaisessa oli päällä suolaa. Oli ne aika hyviä sen jälkeen. Näitähän riittää vaikka kuinka paljon kerrottavaksi mutta enempää en paljasta.



Mitä opisto antoi mulle?

Opisto antoi mulle paljon enemmän varmuutta elämään, itsenäistymistä, rakkaita ihania ystäviä, rohkeutta ja opin hyväksymään erilaisia ihmisiä sellaisina kuin he ovat. Se antoi paljon. Se antoi voimia jaksaa eteenpäin vaikeidenkin asioiden tullessa, antoi jaksamista seuraaviin opiskeluvuosiin jne. Ei voi sanoin kuvailla, miten tärkeä vuosi tämä oli minulle ja varmasti kaikille opiston käyneille. 
Nyt kun opisto on ohi, fiilikset ovat haikeat. En vieläkään ole tajunnut, ettemme palaa takaisin opistolle, ettei tämä ollut vain pelkkä vapaa viikonloppu. Vaikka mulla on ikävä ihan jokaista ihmistä sieltä, silti oon niin onnellinen, meillä oli huikea vuosi ja siitä olen kiitollinen. Lyhyesti kuvattuna siis haikeat mutta onnelliset.


Kuten varmaan huomaattekin, kuvia on aika paljon. Latasin muistitikulle opistolta reilut 7000 kuvaa. Kamerat ovat päivittäisessä käytössä. Haluan tässä vaiheessa sanoa, että lähes jokainen kuva mikä esintyy blogissa OPISTOSTA, EI ole minun ottamia.
 Yhdistin tähän postaukseen asioita, mitä minulta on pyydetty kertomaan. Jos ette saaneet kaikkea irti tästä postauksesta tai haluatte vielä tietää jotain enemmän menkää tsekkaamaan opistopäiväkirja:

♥Maikki

sunnuntai 24. toukokuuta 2015

OPISTOVUOSI #3

Arkipäivinä meitä piristää erilaiset ohjelmaillat ja tapahtumat. Meillä on vähintään kerran kuukaudessa ollut ohjelmailta jossa tietyt muutamat solut valmistelee mieleisiään leikkejään, sketsejä tai mitä mieleen juolahtaa. 




Lisäksi on ollut opistohäät (ystävyyshäät) , musiikkimatinea, ammattipäivä, kaksospäivä ja muita erilaisia pukeutumispäiviä. On ollut hauska nähdä kuinka moni osallistuu oikeasti täysillä tällaisiin päiviin.




Monet teemaviikotkin ovat olleet mukavia. Niitä ovat esimerkiksi: kansainvälisyys, elämänkaari, ympäristöviikko. Mulle tärkein viikko ja ehkä eniten mieleenpainuvin oli elämänkaariviikko. Silloin käsiteltiin lapsuutta,  nuorutta, aikuisuutta, vanhuutta ja kuolemaa. Koskettavinta oli se kun kuolemakeskustelun jälkeen opisto oli kyynelten valtaama.



Ystävänpäivä oli ihana päivä. Meille jaettiin jokaiselle sellainen nauha missä oli puusta tehty sydän. Aamulla ensimmäiset 4 tuntia pojat eivät saaneet puhua tytöille ja jos puhui menetti sydämmen ja vastaavasti iltapäivällä tytöt eivät saaneet puhua pojille.


Tällainen postaus tällä kertaa opistosta. Erikseen en viitsi alkaa jokaisesta tapahtumasta kertomaan, niitä on niin paljon ettette jaksaisi lukea. Mitäs piditte? Oon muuten miettiny, että onko nämä opistopostaukset yhtään sellaisia mitä olisitte toivoneet? Edes suuntaa antavia?
♥Maikki

torstai 21. toukokuuta 2015

OPISTOVUOSI #2

Mieli, se on haikea. Opistoa on jäljellä enää kaksi yötä, kolme päivää. Yritin aluksi kirjoittaa postausta opiston tapahtumista, mutta se ei onnistunut ilman muutamaa kyyneltä. Päätin, että kirjoitan fiiliksistä, millaiset ne ovat nyt ja sitten myöhemmin tapahtumista. 
Meidän viimeinen viikko alkaa olla päätöksessään. Joka päivä olemme siivonneet joko solua, päärakennusta, luokkia ja pihaa. Tänään pakkasimme omaisuutemme kasaan ja kuljetimme laukut tiettyyn luokkaan. Kämppä, se ei ole enää samanlainen kuin ennen, vaan aivan tyhjä ikään kuin "vieraita varten". Kuvat ovat kaikki irroitettu seiniltä ja hiljainen on mieli. Itse odotan innolla kesälomaa, sitä kun saa nukkua ja vaan nauttia toivottavasti lämmöstä, mutta yhtäaikaa en haluaisi opiston loppuvan ollenkaan. Elämää on kuitenkin jatkettava, ei tämä vielä tähän kokonaan pääty.




 Näillä, hieman haikeilla fiiliksillä toivotan kaikille mukavaa päivää. Palaan seuraavan postauksen parissa varmaankin jo viikonloppuna. 
                                                   ♥Maikki





keskiviikko 6. toukokuuta 2015

OPISTOVUOSI #1

Multa on toivottu postausta opistoelämästä ja ajattelin toteuttaa sen osissa. 
Opiston ensimmäisellä viikolla meillä ei ollut koulua ollenkaan vaan tutustuimme toisiimme, tähän ympäristöön ja paikkoihin sekä tietysti oman solun ihmisiin. Meillä täällä opistossa on paljon tapahtumia ja erilaisia päiviä joka on virkistävää kouluarjen keskellä. (Koulua käymme siis normaalisti joka päivä niin kuin peruskoulussa, on matikkaa, uskontoa, englantia, kotitaloutta jne).



Yleensä opistoarki kuluu koulunkäyntiin,  vapaa-ajalla vierailemme toistemme kämpillä, pelaamme lentopalloa tai mitä itse kukin haluaa/jaksaa tehdä. Läksyä meille tulee todella harvoin ja se on vähäistä, joten itse luokittelen opistovuoden "leikkikouluksi". (Täältä ei siis edes valmistu mihinkään ja voi vain suorittaa tai korottaa joidenkin aineiden numeroita).



Joskus saatamme keksiä yhteistä tekemistä niin, että jokainen halukas voi osallistua siihen. Esimerkiksi notskilla on käyty useampiakin kertoja paistamassa makkaraa ja muuten vaan rupattelemassa. 





Opistossa oppii monia eriasioita. Itse olen oppinut hyväksymään erilaisetkin ihmiset sellaisina kun he ovat ja itsetuntoni on vahvistunut paljon. Olen "aikuistunut" ja tajunnut asioita paremmin. Täällä saadaan jokainen päivän ruoka keittiöltä, mutta useasti tulee ostettua kämpälle vaikkapa aamupalaa. Me opistolaiset ja henkilökunta ollaan kaikki melkein kuin yhtä suurta perhettä. Jokainen tietää ja tuntee jokaisen jollakin tapaa vaikkei olekkaan kauheasti tekemisissä keskenään.
Täällä saa myös paljon ystäviä ja kavereita. Opistovuodesta mulle varmasti paras ja ns "ykkösmuisto" ovat juuri ystävät. Niiden vuoksi olen opistossa, kukapa nyt yksin viihtyisi näin suuressa joukossa



Tässäpä ensimmäinen enemmänkin "selvennys" opistosta mitä se sisältää ja millaista siellä on. Lisää tietoa opistosta saat sivulta: http://www.rakro.fi/ Mitä piditte? (Kuvat eivät ole minun ottamia vaan opiston yhteisestä kuvakansiosta)
♥Maikki

maanantai 4. toukokuuta 2015

MUN VAPPU

Taasen huikea viikonloppu takana. Se meni yllättävänkin nopeasti. Mun hyvä ystävä tuli torstaina käymään meillä. Vaikkei me tehtykään mitenkään erityisiä asioita, oli meillä siltikin hauskaa. Perjantaina järjestin syntymäpäivät, katsottiin jääkiekko-peli ja illalla mentiin vielä toisen ystäväni luona käymään. Lauantaina käytiin kävelemässä Rauha-teille-marssi,hartaus kirkossa ja iltahan meni notskilla kavereiden kanssa. Sunnuntaina, eli eilen saatoin vain asemalle. Vappu siis meni aika rauhallisissa merkeissä ja ihan mukava niin. En ymmärrä sitä, miksi pitäisi "bilettää" ihan hullun lailla ja herätä seuraavana aamuna ihan krapulassa. Ei ole mun juttuni sellainen.










Tämä kuva siis mun syntymäpäiviltä, eli EI koko viikonlopulta.

Tänään mä lähden opistolle takaisin. Eli se tietää sitä, että postauksia tulee silloin kun ehdin niitä kirjoittaa. Muutamia oon valmiiksi kirjoittanut. Mutta älkää huoliko, enää kolme viikkoa ni mulla on koko kesä aikaa kirjoitella vaikka minkälaisia postauksia. Näyttää nimittäin siltä, että kesätöitä ei ole tiedossa. Harmi sinänsä, mutta mikäpä siinä. Ompahan ainakin aikaa.
 Mutta miten teillä meni Vappu? 

                                      ♥Maikki

sunnuntai 3. toukokuuta 2015

SINULLE, SIELLÄ TAIVAASSA

Torstai ilta, tuo kauhein ilta ikinä. En osannut odottaa yhtään, mitä sinä iltana voisi tapahtua. Istuin saunassa ja nautin löylystä, kuten kaikki aina tekevät. Hätkähdyn kuullessani hälytysajoneuvojen ääniä. Ajattelen, ettei se ole mitään vakavaa. Menen saunasta suoraan yöunille.
Yö menee nopeasti, niin kuin aina. Aamulla herään tavallista aikaisemmin siskoni kovaan itkuun. Ihmettelen, että mikä on vialla. Kun kuulen, että Matu-ystävämme on jäänyt rattijuopon yliajamaksi, itkusta ei meinaa tulla loppua. Saamme luvan jäädä kotiin, mutta vertaistuen vuoksi lähdemme kouluun. Itkin, itkin ja itkin, kaikki itkivät. Onneksi oli ystävät, jotka surivat ja tiesivät sen tuskan, mikä oli.



Tänään tulee kolme vuotta siitä, kun Matu kuoli. Siksi toivon, että jokainen tämän postauksen lukija pysähtyisi hetkeksi miettimään liikenteessä liikkumista ja sytyttäisi kynttilän kaikkien liikenteessä kuolleiden muistolle. 

Lapsen tie on aamun tie, aurinko loistaa sen yllä.
Minne se kulkee, minne se vie? Outo se vielä on kyllä.
Kukkien valkoiset tähdet, hauraat siniset kellot,
laihoa tuoksuvat pellot kysyvät: minne lähdet?
Lähden matkalle vaikka en, tiestäni mitään tiedä.
Kuljen rinnalla enkelten, joilta ei valoa viedä.
Vaikka en tunnekaan matkaa,keväästä riennän kesään
niin kuin lintunen pesään lentää ja lentoaan jatkaa.
Paimen tielleni annetaan, hän minut tuntee ja johtaa.
Aamu tuo iloa tullessaan, kauas sen valkeus hohtaa.
Elämä, sana niin suuri vielä on käsittämättä.
Monta rakasta kättä, lähellä nyt on juuri.
Niilo Rauhala

Matu säilyy hyvänä muistona sydämmissämme.

                                                                          ♥Maikki

lauantai 2. toukokuuta 2015

Synttäri syömistä

Mulla siis oli muutama viikko sitten syntymäpäivät ja eilen halusin järkätä kavereiden kesken pienet "juhlat". Ne eivät siis olleet sellaiset, että jokaisen täytyy tuoda se lahja jossa pitää olla yksi karkkipussi. Näin minä ajattelin/toivoin aina pienempänä. En enää halunnut sellaisia juhlia, ihan rentoa perus syömistä ja istuskelua, juttelua ja pelien pelailua. Meillä oli oikein hauskaa. Illan päätteeksi katsoimme muutaman kaverin kanssa vielä Suomi-Usa pelin, joka päättyi, hmm aika huonosti. (Jokainen siis varmaan tietää tuloksen)
Mutta tässä läjä kuvia ruoista, mitä sinne olin järkännyt:

Perus suklaakeksejä ihan kaupasta ostettuna
Sipulisipsejä, vai mitä ne ovatkaan;D

Ja näitä filippinos-keksejä
Aakkoskarkkeja

Coctail-tikkuja, sai itse valita mitä laittoi. Lisäksi oli myös tavallisia lihapullia, porkkanoita ja kurkkuja dipattavaksi. (Kuvassa on siis broileripullia)
Makaronisalaattia
Vähän huonolaatuinen kuva, mutta siinä hedelmäsalaattia.
Kokonaiskuvaa, täytekakkuakin näkyy kuvasta,


Tällaista tälläkertaa. Mitäs piditte? Maanantaina palailen takaisin Opistolle, joten yritän tehdä muutamia postauksia valmiiksi ajoitettuna. Nähdäämpä seuraavan postauksen parissa.
♥Maikki