Palataampa taasen ajassa taakse päin peruskoulu ajoille. Minä oppilaana en ollut kauhean ahkera, en pitänyt koulunkäymisestä, en jaksanut lukea kokeisiin enkä keskittyä tunneilla. Usein joko puhuin tai olin hiljaa ja mietiskelin omia asioita tai kyttäsin kelloa ja odotin tunnin päättymistä. Kun kevät alkoi pilkistellä ja aika numeroiden parantamiseen loppua, pelkäsin, etten pääsisi mihinkään kouluun, kun keskiarvo todistukessa olisi varmasti huono, mutta onneksi pääsin jopa kahteen kouluun, eikä se keskiarvo ollut sittenkään erityisen huono.
Mun peruskouluhan siis päättyi kevääseen vuonna 2014. Meidän luokka oli kyllä huippu luokka, kaikki otettiin mukaa ja ketään ei kiusattu tahallaan, kaikki hyväksyttiin sellaisina kun he olivat. Olin tyytyväinen ja kiitollinen siitä, että sain juuri itse olla niin hyvässä luokassa.
Kun koulu loppui, olin yhtäaikaa iloinen ja mielissään, mutta yhtä aikaa pieni haikeus valtasi toisen puolen päätäni.
Pyysin ystävääni kuvaamaan minua peruskoulun viimeisen päivän jälkeen ja niitä todella tuli paljon. Harmittaa vaan, kun niin hyvät taustat oli mutta aika useassa kuvassa aurinko häikäisi inhottavasti ja siksi ilmeet pilasivat kuvan. Onneksi oli myös niitä onnistuneempiakin kuvia. Tässä tunnelmia kuvausreissultamme:
Mitäs piditte tällaisesta postauksesta? Millaisia koululaisia te olette/olitte?
♥Maikki