maanantai 25. huhtikuuta 2016

EPÄTÄYDELLISEN TÄYDELLINEN

Tarvitseeko aina postata siitä, miten ilosta elämä onkaan? Oon huomannu, miten usein blogeissa korostetaan vaan sitä ihanaa ja onnellista elämää, kuinka kivoja viikonloppuja ollu, ihania, positiivisia päiviä ja ilmoja jne, mutta onhan elämässä niitä huonojakin päiviä ja hetkiä? Tässä postauksessa kerron mun epätäydellisen täydellisestä päivästä tai oikeastaan yhden päivän kahdesta päivästä.( luokittelen koulupäivän ja sen jälkeisen ajan kahdeksi eriksi päiväksi, tai oikeastaan kahdeksi eriksi ajaksi päivässä.)
KLO: 06.30 "jälkeinen aika":
"Tulin eilen yömyöhään reissusta pois ja yli 7 tunnin matkustaminen ei oo ihan mun juttu. Olin väsynyt ja kiukkunen, kevyillä eväillä varusteltu matka päätty nälkäisesti ja siihen tuskaan, kun jääkaapista ei löytynytkään mieluista ruokaa, sellaista jota pystyisi ja erityisesti jaksaisi yöllä alkaa väkertämään.
Aamuhan lähti tyypillisesti torkuttamalla käyntiin ja loppujen lopuksi bussiinkin täytyi juosta.
Vajaan 5 tunnin yöunilla ei paljon terävästi opiskella. Yritin pysyä virkeänä ja olla opetuksessa mukana, mutta turhaan. Päivän päätteeksi huomasin, ettei mulla ollut juuri mitään hajua, millaisia asioita oltiin käsitelty tunneilla. Harmitti ja turhautti, lähinnä se, että oliko tämä päivä koulussa turha vaiko ei?
Noh, tätä tekstiä mä kirjotan bussissa matkalla kotiin, kämpälle. Välillä mä kattelen ikkunasta ulos auringon paistetta ja taakse jääviä puita ja pilviä. Kuuntelen musiikkia, klassista ja rauhoittavaa, mistä just minä tykkään. 
Vaikka annankin usein huonojen päivien olla niitä huonoja päiviä, yritän silti ajatella mahdollisimman positiivisesti. Mun mielestä ei pidä alkaa väkisin tekemällä tekemään päivästä kivaa. Se tulee jos on tullakseen. Kuitenkin, jos tästä koulupäivästä jotain hyvää voisi sanoa, niin ainakin sen, että se on nyt ohitse."
KLO: 15.00 "jälkeinen aika":
"Tällä hetkellä istun taasen bussissa matkalla kämpälle. Sain koulupäivän jälkeen kaks tärkeää ystävää (Linnea, Noora) kylään, tai oikeastaan meillä oli tarkoitus lähteä heti kuvaamaan, mutta jumituttiin kämpälle jutustelemaan. Loppujen lopuksi kuvailemassa käytiin, josta suoraan sitten lähdin L luokse illaksi.
Miten kiva tämä päivä kuitenkin oli? Tai oikeastaan se toinen puolisko tästä ajasta päivässä. Oon tuntenu onnellisuutta siitä, miten ihania ystäviä mulla onkaan, miten ihana ja ymmärtäväinen kämppis mulla on ja ylipäätään, miten onnellista elämä siltikään on, vaikka välillä joutuukin sietämään huonoja päiviä.
Hoksasin just, että tämäkin postaus käänty lopulta siihen elämän onnen hehkuttamiseen. Mutta toisaalta, tämä postaus kerto enemmänkin mun päivistä yleensä, varsinkin just tästä päivästä. En väitä, että joka päivä koulussa on inhottavaa ja ikävää olla, mutta näin kevään tullessa ja viimeisessä jaksossa fiilis on varmasti itse kullakin hieman väsähtänyt, niin ainakin mulla on."
Tätä postausta oli itseasiassa yllättävänkin mukava tehdä osissa. Todenmukaisia fiiiliksiä koulupäivän jälkeen ja samaten sitten vapaa-ajan jälkeen. Sanotaanko, että postaus oli tekstipainotteinen postaus mun päivästä ja ehkä enemmänkin fiiliksistä ja ajatuksista, mitä päässä on pyörinyt.
Mitä mieltä te olitte tän tyylisestä postauksesta? 
(Kuvat ovat päivällä napsittuja otoksia.

-Maikki

tiistai 19. huhtikuuta 2016

TÄYSI-IKÄINEN

                        TÄYSI-IKÄINEN
Minä ennen..

..ja jälkeen.
"Jännittävää, mutta silti niin hassua. Minustako aikuinen? 
Hupskeikkaa, mihin ne vuodet oikeen vierii?Vastahan mä konttasin lattiallakin housut puhki kuluneena, tai pyöräilin pihalla laulellen ja hyräillen. 
Peruskoulustakin alkaa olla jo lähemmäs kaksi vuotta.
Jollain tapaa mua ehkä jopa pelottaakin, lähinnä se, että vastuu kasvaa entisestään. Mutta toisaalta, onhan se siistiä olla täysi-ikäinen, ainakin sinä päivänä kun sen saavuttaa. Luulen, että sellainen "jee" fiilis katoaa jo heti seuraavana päivänä.
Mulle syntymäpäivät on aina ollu tärkeitä, ei pelkästään omat vaan esimerkiksi ystävieni. Pyrin jollain tapaa muistamaan jokaisen tuttavani merkkipäivät ihan vain vaikka pelkällä onnitteluviestillä. Ei sen mitään ihmeellisempää tarvitse olla, mutta kyllä niitä päiviä silti pitää vähän fiilistellä, täytti sitä sitten vaikka 2-vuotta tai 15-vuotta.
Mä en silti ajattele, että minusta tulisi aikuinen, vaan ennemminkin ihan vain täysi-ikäinen 18-vuotias samalla tavalla elämää jatkava ihminen, kuin 17-vuotiaana. Sanoinkin ihan vasta jollekin, että "minusta ei aikuista saa tekemälläkään"."
Siinä fiiliksiä muutamaa päivää ennen täysi-ikäisyyttä. Tän hetkinen fiilis on yhtä tylsä, kuin 17-vuotiaanakin. Tiesin, että elämä jatkuu ihan normaalisti, vaikka tietty ikä onki saavutettu. Kyllähän sitä tietysti vähän ajattelee olevansa aikuisempi, on lupa moneen asiaan, mihinkä ennen ei esimerkiksi ole ollut alaikäisenä. 
Pakko mainita, etten ole postannut vaihteeksi pitkään aikaan, mutta tykkään pitää blogia niin kuin itse haluan ja kerkiän. Teen tätä myös itseäni varten ja postaan silloin kun oikeasti jaksan ja on aikaa. En ala siihen, että jokaisesta postauksesta tulee lyhyitä ja nopeasti hutaistua vain, koska ei ollut aikaa parempaan. 
Oon ollu viime aikoina paljon menossa. Tänä viikonloppunakin tulee neljäs viikonloppu peräkkäin, milloin olen ollut jossain muualla mitä kämpällä, Kuopiossa. Josko sitä joskus taas osais vähän rauhoittuakin?
-Terkuin täysi-ikäinen Maikki

tiistai 5. huhtikuuta 2016

MIKÄ PÄIVÄ!

                         MIKÄ PÄIVÄ!



Näin kivaa lukiossa on.

Blaaah mikä päivä! Onneksi nyt voin huokaista ja rentoutua. Aattelinki tulla kirjotteleen teille mun kuulumisia, tai oikeastaan höpisemään turhia. Eipä mulle mitään ihmeempiä ole edes tapahtunut. Tosin tämä päivä on kyllä ollut vauhdikas. Aamulla kouluun, takasin, L ja N mun kanssa kämpälle läksyilemään, täältä työhaastatteluun ja takas kämpän kautta mihinkäs muuhunkaan kuin sählyyn. Rakkaudesta lajiin, vai miten sitä sanotaan?
Eilinen päivä oli ehkä hieman tylsemmän puoleinen, jotenkin harvinaista, kun ei ollut edes koulutehtäviä mitä tehdä. Ei huvittanut ulkoilla yksin tai lähteä mihinkään. Makoilin tyhmänä ja tylsänä koko päivän sisällä. Nyt harmittaa vähän, kun niin hyvä keli oli verraten esimerkiksi tähän päivään, kun ei edes aurinko ole paistanut. Huomenna päivä uus, onneksi.
Mutta miten teillä menee? Olispa mukava kuulla vähän tarinoita sieltäkin, vaikka sitten turhia löpinöitä. Ja hei, kiinnostasko teitä nähdä kuvia tästä kämpästä missä nykyään asun? Ehdotelkaa muutenkin postausideoita, joita haluaisitte lukea.
-Maikki

perjantai 1. huhtikuuta 2016

YSTÄVYYS

Mietin yksi päivä sitä, miten harvoin tulee itse mietittyä omia positiivisia puolia ja lähinnä sitä, millainen olen esimerkiksi ystävänä. Usein tulee kehuttua ja sanottua omille ystäville sitä, miten tärkeitä ja ihania he ovat ja miten suuri merkitys heidän läsnäolonsa omassa elämässä on jne, mutta miettiikö kukaan sitä, miten suuri asia se voi ja on varmasti omille ystäville, että juuri sinä, minä olemme omien ystäviemme elämässä mukana, tukemassa ja auttamassa. 
Halusinki sit tehdä aiheesta oman postauksen. Pyysin mun lähimpiä ystäviä kirjoittamaan pienen tekstin pätkän siitä, millaisia he ovat ystävänä, millaisia luonteenpiirteitä heillä on, mitä ajatuksia heillä on koskien ystävyyttä, mitkä ovat tärkeimpiä kriteereitä ystävyyteen liittyen jne.
Toivonkin, että tän postauksen myötä jokainen meistä arvostaisi myös omaa merkitystään ystäväpiirissään, kuinka tärkeä juuri sinä oikeasti olet lähimmäisille ystävillesi ja miten paljon ystäväsi tarvitsevatkaan sinua heidän elämässään. 
Tän postauksen myötä haluun kertoo myös sen, miten tärkeitä mun ystävät on mulle ja kuinka suuren tuen heiltä saan oikeasti elämääni. 
Tekstit ovat siis ystävieni kertomia:
"♥Ystävät on parhaita! Mun mielestä ystävyydessä tärkeintä on luottamus, sillä hyvään ystävään pitää pystyä luottamaan ihan täysillä. Arvostus ja kunnioitus on kans sellasia mihin todellaki itekki pitäs kiinnittää vieläki enemmän huomiota. Hyvälle ystävälle tulee läpällä sanottua vaikka mitä, mutta on silti tärkeää miettiä että mitä oikeasti kannattaa sanoa. Ystävän kans saa olla just sellanen niinku on ja se on kyllä huippu juttu. Myös ystävyydessä tärkeää mun mielestä on se, että muistaa kertoa kuinka tärkeä toinen itelle on. Monesti tuleeki kerrottua, mutta sitäkään ei varmasti tee liian monesti. Ystävät todellaki on parhautta!"♥
♥"Millanen mä oon luonteeltani ja ystävänä? No luonteeltani oon tavallaan rauhallinen, vaikka löytyy se toinenkin puoli, ilonen sekä auttavainen ihminen. Haluun aina auttaa mun ystäviä parhaani mukaan, vaikka ittellä oiski vähän huono tilanne. Oon välittävä ystävä, välitän jokaisesta mun ystävästä. Vahvimmat puolet ystävyydessäni on ainakin se, että haluan et muhun pystyy luottamaan. Vahvuuksina itte ja ystävät on myös huomannut sen minussa, et halaan mun ystäviä ja oon muutenkin lähellä hyvinä ja huonoina hetkinä. Lohdutan, jos joku asia on huonosti. Yritän pitää mahdollisimman paljon yhteyttä mun ystäviin ja haluun, että ne tuntee itsensä arvokkaiksi. Uskallan sanoa asioista suoraan ja mun mielestä se on tärkee asia.
Tärkeimmät kriteerit on mun mielestä luottamus ja sen pitäminen, se et antaa toisen tuntee ittensä arvokkaaksi sekä jokaisen ihmisen kunnioittaminen ja persoonallisuuden hyväksyminen sellaisenaan kuin se on, eikä pyri muuttamaan sitä"♥
♥"Oon luonteeltani aika paljon samanlainen ku Maiju: rauhallinen, helposti innostuva ja pienistä nauttiva. Rakastan syvällisiä keskusteluja, yhdessä ulkoilua, pitkiä puheluita ja wappiviestejä. Arvostan ystävässä luottamusta, avoimia välejä, rehellisyttä ja huumorintajua ja siks pyrin myös parhaani mukaan täyttämään nuo piirteet ystävänä. Koen joskus pahaa mieltä siitä, että yhteydenpito saattaa unohtua arjen kiireiden keskellä. Haluan kuitenkin olla se, jolle uskaltaa aina tulla puhumaan, vaikka mitään ei olisi kuulunutkaan vähään aikaan. Kuuntelen ja autan parhaani mukaan, luottamuksella. Ystävät on kultaakin kalliimpaa, joten niistä kannattaa pitää kiinni."♥
♥"Mä oon luonteeltani ujo ja vähän epäosiaalinen. Tykkään olla yksinään aika paljon, mutta on myös tärkeetä saada viettää aikaa ystävien kans. Ystävänä mä oon luotettava ja pidän tosi tärkeänä sitä, että kaikki asiat voi jakaa keskenään ystävien kanssa ja voi luottaa siihen, että ne asiat ei muiden korviin kantaudu. Haluan pitää aina ystävien puolta ja olla tukena aina ja kaikessa. Pidän tosi tärkeänän myös rehellisyyttä ja joskus se voi aiheuttaa jopa riitoja tms, mutta tosiystävyys ei mun mielestä pieniin riitoihin kaadu, vaan ne voidaan selvittää ja sopia. Koen, että mun vahvimmat puolet ystävyydessä on just se, että haluan aina tukea, olla luotettava ja se, että haluan tehdä selväksi, että välitän ystävistä. Ystävyyden kriteereinä pidän luottamusta, rehellisyyttä ja molemminpuolista kunnioitusta. Ystävyyden pitää antaa ja ottaa, ei pelkästään jompaa kumpaa."♥
"♥ Oon luonteeltan täysin tuuliviiri, kaikkea hiljaisesta puheliaaseen ja vakavasta iloiseen. Riippuu tilanteesta. Oon pohdiskeleva, stressaan liikaa ja reagoin kaikkeen tosi vahvasti, mutta toisaalta elän täysillä kaikki tunteet ja fiilikset. Ystävänä oon helposti lähestyttävä, kuuntelen mielelläään ja autan aina osaamisen ja jaksamisen mukaan. Mulle on helppo puhua erilaisista asioista ja yritän aina ymmärtää. Ystävyydessä mulle on ehdottomasti tärkeintä luottamus, mutta heti sen jälkeen tulee just rehellisyys, kunnioitus, avoimuus ja se, että panostaa ystävyyteen täysillä"♥

♥"Luonteeltaan oon tosi positiivinen ihminen ja tunnollinen, tasanen ja luonnollinen. Vahvimmat puolet ystävyydessä ehkä se, että luotan herkästi ihmiseen ja oon aika avoin ja epäitsekät, haluan että kaikilla on aina mukavaa ja kettää ei syrjitä. Tärkeitä kriteerejä on paljon, mutta ainaki rehellisyys ja luottamus kulkee käsikäessä ja se on kans tosi tärkiää, että pystyy puhumaan kaikesta ja olemaan oma ittesä. Myöskin se on todella tärkeää, että seisoo aina ystävän takana ja puolustaa sitä vaikka mitä tapahtuisi ja vaikka muut puhuisi selän takana pahaa."♥
♥"Mää oon vähä tämmönen runotyttö-tyyppi. Siis semmonen, joka osaa ilmasta itteään ja tunteitaan parhaiten sen oman kynän kautta ja joka rakastaa kirjottamista yli kaiken. Oon tosi herkkä ja empaattinen tyyppi ja pyrin elämään tunteella, sydämen ääntä seuraten. Pohdin ja analysoin asioita jatkuvasti ja musta on ihanaa uppoutua välillä pitkiksiki ajoiksi. Vaikka välillä elämä potkiiki lujaa päähän, jaksan uskoa siihen, että valo pilkottaa tunnelin päässä tilanteessa ku tilanteessa. Omaan suuren määrän taistelutahtoa ja inhoan luovuttamista. Oon erittäin stressi- ja jännitysaltis tyyppi, erityisesti jos ei oo ketään tuttua ja turvallista tyyppiä vierellä, oon toivottoman ujo, mutta toisaalta mussa on myös semmonen tosi sosiaalinen puoli, jollon oon erittäin hymyileväinen hassuttelija, joka puhua pälpättää niin lujaa tahtia että välillä itelläki meinaa sanat mennä siinä sekasin. Tuun kaikenlaisten tyyppien kans toimeen ja tutustun helposti uusiin ihmisiin. Musta se on ihan hirveen suuri rikkaus, ku mun elämässä on niin paljon eri tyyppisiä ihmisiä ja ystäviä.
Mulle tärkeitä arvoja elämässä on usko, positiivisuus, oma perhe, terveys ja tietenkin ne ystävät. Ystävät on niitä kullanarvoisia tyyppejä, jotka tuo mun elämään hirveen paljon lisää sisältöä ja jotka on opettanu mulle niin paljon asioita niin elämästä, muista ihmisistä ku musta itestäniki. Ystävät on niitä ihmisiä, joiden seurassa uskallan olla täysin oma itteni ja jotka tsemppaa ja tukee sillonki ku muut kääntää selkänsä ja tuomitsee. Ystävät ei arvostele, ne ymmärtää.
Mä koen, että ystävyydessä ehottomasti tärkeintä on molemminpuolinen rehellisyys ja luottamus, toisen kunnioittaminen ja hyväksyminen just semmosenaan ku sattuu olemaan ja empaattisuus. Myös toisen kuunteleminen ja omista asioista puhuminen on tärkeitä juttuja. Jos mitään asioita ei puhuta, voi tulla ihan turhia väärinkäsityksiä ja riitoja, eikä toinen kykene ymmärtämään esimerkiks ystävänsä käytöstä ihan vaan siks, ku ei tiiä jotain oleellisia juttuja siitä.
Mutta se, että on toiselle lojaali ja ystävällinen, ei pelkästään riitä hyvään ystävyssuhteeseen. Nimittäin semmonen tietynlainen sitouotuminen on musta nuiden eellämainittujen juttujen lisäksi yks tärkeimpiä asioita ystävyydessä. Koska ei se vaan oikeesti riitä, että toinen yrittää epätoivosesti tehä ystävyyden eteen töitä ja pitää sitä ystävyyttä pystyssä silläaikaa, ku toinen kaverukista ei laita tikkuakaan ristiin tän asian eteen. Ystävyydessä kummankin pitäs tulla toisiaan vastaan, tehä oikeesti töitä sen ylläpitämiseks, kuunnella, puhua,kehua, ymmärtää, tukea ja no, niinku sanoin ni yksinkertasesti olla sitoutunu siihen juttuun.
Ja mä tottakai pyrin olemaan ite ystävänä ystävän arvonen. Pyrin täyttämään nuo ylläolevat vaatimukset ja haluaisin tietysti myös olla se paras mahollinen ystävä nuille mun elämässä oleville upeille tyypeille. Mutta oon kuitenkin sitä mieltä, että olemassa ei ookkaan mitään täydellistä ystävää. Jokaisessa meistä on vikoja, jokainen meistä tekee virheitä, jokainen on joskus toiselle huono ystävä. Mutta se, että kumpikin tyypit voi siinä ystävyydessä hyvin, tarkottaa että sää oot hyvä ystävä. Te kummatki ootte. Ja se riittää."♥

♥"Tähän on aika vaikea vastata, mutta oon luonteeltani ystävänä kuunteleva, ystävällinen ja tsemppaava. Olen monesti kuullut muiden sanovan: "oot niin empaattinen ja otat aina kaikki huomioon", joka on piirre, mitä ei ite huomaa kovin helposti. Musta huomaa välillä melko helposti, jos on huono päivä ja sen paljastaa lyhyet vastaukset. Oon yleensä se joka laittaa 100 viestiä putkeen ja melko paljon hymiöitä, mut sillon ne jää paljon vähemmälle. Tämä siksi, koska oon luonteeltani semmonen etten halua pilata toisten päivää sillä, että itellä on huono päivä. Tiiän kyllä, että se ei mee pilalle tuommosesta, mutta semmonen olo tulee itelle. Välillä taas raivotaan maailman ärsyttävimmistä asioista yhessä kilsan äänitteillä ja "niimpä" vastauksilla. Riippuu ärsytyksen syystä melko paljon.
Huomaan usein, että oon se joka on hiljaisen luona yhdessä jonkun toisen kanssa tai yksin. Tämä luonteenpiirre on iso osa myös tulevaa haaveammattia eli siis rakastan olla ystävien seurassa ja puhua tai tehdä jotain. Ihmisläheinen työ ja hoitoala on se juttu. 
Oon myös melko kova kälättäjä eli juttu ei lopu kovin helposti. Ei oo uutta, jos multa ilmestyy 10 viestiä yhtäkkiä tai puhelimessa menee toista tuntia. Haluan kuunnella ja kuuntelen paljon ystävien murheita.
Koen, että ystävyydessä tärkeintä on luottamus. Se pohja sille, että voi sanoa toisen olevan ystävä. Se, että voi luottamuksella kertoa asioita puolin ja toisin tekee siitä ystävyyttä. Myös kunnioitus ja rehellisyys on tärkeitä, mutta ne on myös osa luottamusta."♥
"♥Mä oon 17-vuotias tyttö joka opiskelee kaksoistutkntoa Terkassa ja lukiossa. Mää oon tosi ilonen ja aika energinenkin. Tykkään iha hulluna lapsista. Ystävänä oon semmonen, että en välttämättä piä ihan hirveesti yhteyttä vaikka pitäs. Mutta se ei tarkota ettenkö välittäs mun ystävistä. Sitten oon ystävänä semmonen, että kuuntelen aina jos joku ystävä haluaa puhua. Ja tykkään olla ystävien kanssa, tehä kaikkee kivaa. Tärkeimpiä ystävän piirteitä on rehellisyys, luottamus, kuunteleminen, kunnioitus ja semmonen että ei oo ihan erilainen ihmistyyppinä ku ite."♥


♥"Hmm, mä oon ehkä semmonen tyyppi, kuka ei taho olla mikää perus, tahon olla erilainen. Mut tunnistaa aivan kummallisesta hymystä ja hassusta naurusta. Ystävänä muhun voi luottaa asiassa ku asiassa ja koen, että ymmärrän muita helposti. Haluan auttaa ja kuunnella. Ystävyyessä on tärkeintä mun mielestä se, että voi ihan oikeesti luottaa toiseen, että voi olla toiselle oma ittesä, hyvine ja huonoine puolineen. Mutta ilman kunnioitusta on oikeesti vaikea olla ystävä. Onko sellanne ees ystävä, joka ei kunnioita sua?"♥
♥"Oon luonteeltaan tosi ystävällinen ja haluan ottaa aina kaikki huomioon. Mulle on tärkeetä pitää ystävistä kiinni kunnolla ja pitää heistä myös huolta. Tärkeimpiä kriteereitä ainakin luottamus ja rehellisyys."♥
♥"Oon luonteeltaan aika sosiaalinen ja avoin ja tykkään olla hyvin paljon ihmisten kanssa, vaikka välillä tykkään olla rauhassa. On mukavaa istua hyvien kavereiden kanssa iltaa ja vain jutella. Yritän olla kuuntelevainen ihminen ja auttaa parhaani mukaan. Vahvimpia puolia ystävyydessä on että kuuntelen ja autan mielellään jos on huolia ja murheita. Osotan välittämistä kysymällä esimerkiksi kuulumisia ja ehdottamalla yhdessä tekemistä. Kriteereinä tietenkin ainakin luottamus ja rehellisyys sekä kunnioittaminen. Ajattelen, että kaikki ovat samalla viivalla saman arvoisia ihmisiä."♥
Kiitän vielä teitä ystävät siitä, että jaksoitta kirjottaa pitkiä viestejä ja osallistua postaukseen. Arvostan suuresti♥
Millaisia ajatuksia teillä heräs tästä postauksesta?
-Maikki