PAKKASKUVIA

                          PAKKASKUVIA

Tää on mun yks suosituimmista kuvista, mitä sain otettua.

Heippa. 
Enhän ollut ainoa, joka kuvasi viime viikonloppuna paljon? Ehkä hieman liikaakin?
Nautin, siis N A U T I N niin paljon siitä säästä, mikä silloin oli. Aurinko paistoi kauniisti ja lumi oikein kimalteli maassa. Pakkasta oli sopivasti ja järvikin jäässä. Mikäs sen parempi tapa saada hymyä huuleen?
Mulla kertyi siis tosi paljon pakkaskuvia viikonlopulta ja kamera "lauloi" lähes koko ajan, kunnes tuli se pahin painajainen: kamerasta loppui akku. No ei se mitään. Oon ihan tyytyväinen siihen, millaisia kuvia loppujen lopuksi sain. 
Jokatapauksessa, mä halusin tehdä ihan oman postauksen niistä kuvista, mitä tuli räpsittyä. Tykkään niin paljon luontokuvista ja erityisesti luonnosta kuvaamisesta. 
Mutta mikä on teidän lemppari kuva nuista kuvista? Mun lempparin löysitte varmaan yhden kuvan kuvatekstistä. Ja hei, jos olette itse tehneet tai tiedätte jonkun hyvän postauksen, missä olisi näistä pakkassäistä kuvia, niin linkatkaapa mulle, niin pääsen lukemaan ja katsomaan. :)
Terkuin Maikki

VIIKONLOPPU TÄYNNÄ AURINKOA

                 VIIKONLOPPU TÄYNNÄ AURINKOA

Heipsan kaikille.
Oon postannu ties kuinka monta kertaa blogiin viikonlopuista, jotka oon viettäny Kuopiossa tärkeän ystäväni Nooran ja hänen perheen luona ja tässä tulee jälleen yksi lisää. Mutta se ei varmaan haittaa? Minua ainakaan. On ihana postata itselle tärkeästä asiasta ja sellaisesta kivasta, mitä on tapahtunut.
Menin siis Kuopioon jo torstai-iltana, kun Noora ja J (Nooran isosisko) tulivat käymään meidän kämpällä, niin pääsin autokyydillä. Fiilis tuolloin oli hieman haikea ainakin itselläni, koska J lähti ulkomaille n. 2 kuukaudeksi, joten se oli sitten viimeinen ilta pitkään aikaan. Voin kertoa, että jo nyt on kova ikävä.♥ Toivon mukaan aika menee nopeasti. 
Viikonloppuna tuli oltua aika paljon ulkona, kun niin ihana sää oli joka päivä. Käytiin mm. kodalla Linnean kanssa ja olihan siellä mukana myös Nooran pikkuveli. Posket punaisina ja hymy korvissa jään poikki me käveltiin takaisin kotiin. En edes muistanut, miten kivaa retkeileminen on. Tai ylipäätään ulkoileminen pakkassäässä. 
Mutta millaisia fiiliksiä siellä on? Mitä te teitte viikonloppuna? 
Terkuin väsynyt, mutta onnellinen Maikki

!PIPOT PÄÄHÄN!

                        !PIPOT PÄÄHÄN!

Ensimmäinen koulupäivä pulkassa vuodelta 2016. Se meni nopeasti, kuten aina ennenkin. 
Aamulla kun heräsin, huomasin sen, miten kylmä mulla oli ja sen, miten kylmä ulkona oli. En kuitenkaan aivan tiedostanut sitä todellisuutta, mitä se kylmä ja -30 asteen pakkanen tarkoittaa, vaan lähdin kouluun avopäin, ilman pipoa. Se oli virhe, mitä en tulevina päivinä halua toistaa. Vaikka matka oli lyhyt, oli se silti tuskaisin pitkään aikaan. Onneksi omistin lapaset ja tajusin ottaa ne mukaan, sillä sain niillä lämmitettyä päätäni edes jonkun verran.
Sama toistui myös koulun päättyessä. Hampaat irvessä lähes juoksin koko matkan kotiin asti. Pää oli kipeä hyvin oudolla tavalla, eikä se edes helpottanut, vaikka sisälle pääsin. Se vain paheni ja hetken siinä sitten tuskailin sen kanssa. 
Näiden kahden koulumatkan jälkeen mietin sitä, miksi jätin piponi kotiin? Sitä, miksi monet muutkin ihmiset jättävät piponsa kotiin lähtiessään kouluun/töihin tai ihan vain vaikka ulos mentäessä? Onko se jokin muoti, ettei pipoa kuulu käyttää? Vai kenties niin ruman näköinen, että hävettäisi kulkea se päässä? Vaiko hiusten takia, että ne menisivät sekaisin? Voi kuulkaa. Olen tai itseasiassa olin itsekin täysi tohelo jättäessäni piponi kotiin. Ei se pipo siellä kotona sinun päätäsi lämmitä. Ota se mukaan ja LAITA PÄÄHÄN, niin on kummallakin yhtä hauskaa: pipo hoitaa oman tehtävänsä ja sinä omasi hyvillä mielin pää ihanan lämpimänä. Ei tarvitse tuskailla siitä inhottavasti vihlovasta kylmyydestä. Järkevää, eikö vain? Sitä varten niitä pipoja ja hattuja tehdään, että niistä olisi jotain hyötyä ja ne suojaisivat sekä lämmittäisivät päätä. Vai olenko väärässä tuon suhteen? Täysijärkinen ihminen tajuaa kyllä itsekin, mihin sitä pipoa käytetään.  
Nyt siis sinä joka pipoa et käytä, kaiva se äkkiä esiin ja laita seuraavan kerran kovalla pakkasella pihalle mentäessäsi se tiukasti päähän. Tekosyyt eivät kelpaa. Päätä itse, oletko fiksu vai tyhmä. Minä sen pipon päähäni pistän, näytän sitten kuinka rumalta tahansa. 
Onko siellä ketään toista, joka inhoaa sitä, ettei pipoja käytetä hyödyksi kovalla pakkasella? Olisi kiva kuulla myös teidänkin ajatuksia tästä asiasta. :)
Ps, oon päättänyt muuttaa blogin nimeä ja nimenkin itseasiassa olen jo löytänyt. Sen tulen paljastamaan myöhemmin. 
Pakkasterkuin Maikki

FIILIKSISSÄ♥

                        FIILIKSISSÄ♥

Niin fiiliksissä! Ensinnäkin se, että miten hienosti Suomi taisteli kullanarvoisen voiton itselleen. Ihan huikeaa. 
Viimeinen ilta Etelässä serkkujen luona. Ollut kyllä mahtavat puoltoista viikkoa takana. On naurettu, itketty, leikitty, laskettu ensimmäisiä pulkkamäkiä, ammuttu raketteja, jännitetty vauvan syntymistä, leivottu, shoppailtu, seikkailtu metsässä ihan urakalla ja vaikka mitä muuta hauskaa.
Lähteminen ja hyvästeleminen on mulle ollu aina tosi vaikeaa, vaikka kyse ei olisikaan kuin muutaman päivän "erosta". Kuitenkin, oon tuntenu ihan valtavasti kiitollisuutta siitä, miten ihania ihmisiä mun ympärillä on ja miten turvallista mun on elää ihan missä vain. Täältä mä lähden hymyssä suin pois hyvin iloisena, mutta myös hieman haikein fiiliksin. Ikävähän näitä tulee, niin tärkeitä ne ovat mulle ja varmasti monelle muullekin.♥
Vaikkakin kuvasaldo on hieman vähäinen, saavat ne kertoa enemmän siitä, millaisia ilonhetkiä me olemme täällä viettäneet. Huomenna takaisin kotiin ja nauttimaan viimeisestä lomapäivästä ennen koulunalkua. Erinomaista uutta vuotta kaikille hieman myöhässä!♥
                          ♥Maikki

EDESSÄ UUSI VUOSI

EDESSÄ UUSI VUOSI

KUVAT TÄLTÄ REISSULTA, OVAT VÄHÄN HUONOLAATUISIA

Vuoden viimeinen postaus, viimeiset kuvat ja viimeiset sanat. Monissa blogeissa on ollut postauksia kuluneesta vuodesta ja siitä, mitä vuoden aikana on tapahtunut. Ensin ajattelin, että voisin itsekin sellaisen toteuttaa, mutta turhauduin muistaessani, ettei mukana reissussa ollut tarpeeksi kuvamateriaalia, kun lähes kaikki kuvani ovat muistitikulla, joka on kotona. Hetken päästä mielessäni välähti, Miksipä en tekisi postausta tulevasta vuodesta? Siitä, mitä toivoisin sen sisältävän, mitä lupauksia teen itselleni, jotta vuodesta tulisi tarpeeksi mielenkiintoinen ja hauska seikkailu? Uusi vuosi ja uudet kujeet. 
Tulevana vuotena aion tehdä jotain hyvää, jotain sellaista, mistä useampikin ihminen toivon mukaan ilahtuisi. Haluaisin sen ehkä liittyvän jotenkin vanhuksiin, niihin, jotka viettävät aikaansa monia monia tunteja ja päiviä vain pelkästään sisällä. Haluaisin antaa heille jotain ja uskon, että myös itsekin saisin niistä hetkistä paljon hyvää.
Toinen, mistä olen unelmoidut jo pitkään, on musiikkiin liittyvä: oma cd-levy, johon sisältyisi klassista soitinmusiikkia ja laulua, sen haluaisin toteuttaa yhdessä siskoni kanssa. 
Kolmas, minkä lupaan itselleni on olla avoimempi ja katsoa jokaista ihmistä omina ihanina etenkin erilaisina yksilöinä ja persoonina. En pidä lainkaan siitä, että ihmisiä arvostellaan heidän ulkonäkönsä perusteella tai varsinkaan heidän luonteensa perusteella. Jokainen meistä on erilainen, ihana ihminen aivan juuri sellaisena kun on. Ei kenenkään tarvitse olla se paras kaveri, mutta mielestäni toimeen pitää tulla edes jollain tavalla. Kukaan ihminen ei ole niin inhottava, etteikö sen kanssa voisi työskennellä yhdessä.
Neljäs minkä haluaisin toteuttaa on matka ulkomaille, johonkin ihanaan paikkaan. Olen ensikeväällä täysi-ikäinen, joten matkustaminenkaan ei tyssää siihen.
Viides minkä lupaan itselleni on tehdä jotain suurta elämässä, esimerkiksi muuttaa sellaiselle paikkakunnalle tai kaupunkiin, josta ei tunne juuri ketään, hypätä benjihyppy tms.
Kaikenkaikkiaan haluan vuodesta hyvän itselleni sekä erityisesti läheisille, mutta myös aivan kaikille muillekkin. Tulevana vuonna aion nauttia ja olla iloinen, tutustua uusiin ihmisiin ja pitää hauskaa. Toivotan juuri sinulle mahtavaa seuraavaa vuotta. 
Ps, oottehan kiltisti tulevana yönä?

                                 ♥Maikki

MEIDÄN JOULUAATTOMME SISÄLSI:

               MEIDÄN JOULUAATTOMME SISÄLSI:    

Jne. Tässä siis tunnelmia meidän jouluaatostamme. Mietin ensin, että kuvaan ja editoin videon tuosta päivästä, mutta eihän mulla taidot sellaiseen riitä. 

Tultiin eilen illalla Kouvolaan tädin perheen luokse kylään ja täällä sitä sitten ollaan varmaankin aivan koulun alkuun asti. Mukavaa on ollut ja tulee olemaankin.

Mutta nyt mun täytyy laittaa kone kiinni ja alkaa nukkumaan, että jaksaa taas aamulla nousta ja touhuttaa niin iloisen ihania serkkulapsia. 

Toivotan jokaiselle onnellista ja hyvää uutta vuotta! Nauttikaa ja olkaa iisisti. :)

                                ♥Maikki

AATONAATTO

AATONAATTO

Aatonaatto ja fiilikset katossa. Nyt on se toivottu joulumieli saapunut. Eilen leivottiin koko porukan voimin pipareita ja torttuja, tänään tehty joulusiivous ja koristeltu kuusi. Ja mikä parasta, LUMI SAAPUI VIHDOIN MAAHAN!
Nyt on vaan niin ihana mieli. Joululaulut soi ja lasten riemu on aivan ykkösluokkaa. Kauan on odotettu mummon ja papankin tuloa ja voi sitä ilon määrää kun auto saapui pihaan. Jokaisella nenä kiinni ikkunassa ja oven avautuessa salamannopea hyökkäys ovelle halimaan ja toivottamaan tervetulleiksi. Nää on näitä lasten pieniä iloisia hetkiä elämässä.
Käytiin myös tänään kämpällä katsomassa joko olisi uusi lattia valmis ja olihan se. Vähän myöhemmin lähdettiin uudestaan järkkäämään tavaroita ja huonekaluja takaisin paikoilleen. Ihana, kun on paljon siistimpi ja uudempi kämppä. Ja nyt tilaakin on enemmän mitä lattiaremontin aikana. Kaikki huonekalut sun muut oli työnnetty vessaan ja yhden kämppikseni huoneeseen, josta lattia oli vaihdettu jo aikaisemmin. Kiinnostasko teitä nähdä, miten paljon kämpän sisustus ja "ulkonäkö" muuttui lattiarempan jälkeen?
Jokatapauksessa, mun paras joululahja tänä jouluna oli ehdottomasti lattiaremontti. Kiitos siitä!
Mutta millaisia fiiliksiä siellä on? 

                                     ♥Maikki