ILOITSE PIENISTÄKIN ASIOISTA

Tyhjä olo. Aivan kuin olisin toisessa maailmassa. Mitä tapahtui?

Suustani saattaa usein epäonnistumisten jälkeen kuulua erään laulun sanat  "On nuorena elämä vaikeaa" ja niinhän se on. Ajatukset heittelehtivät puolelta toiselle, eikä missään tunnu olevan välillä mitään järkeä. Oon huomannu, miten helpottavaa on joskus päästä aivan toiselle paikkakunnalle vaikka sitten vain yhdeksi yöksi. Ne arkipäiväiset asiat ja ajatukset eivät ole silloin niin pahasti muistuttamassa ja tuomassa sitä pahaa oloa.

Niin tein nytkin. Lähdin tädin perheeseen avuksi viikoksi. Sain valtavasti lapsista energiaa ja iloa, josta tietysti nautin koko ajan suunnattoman paljon. Ajatukset vaihtuivat ja sain uudenlaisen tavan kohdata vaikeat asiat palattuani takaisin opiskelijan elämään ja tähän minulle normaaliin arkeen. 

Fiilis on kuitenkin haikea. Heti astuttuani kämpän ovesta sisään, kaipuu takaisin sinne tuli voimakkaasti pintaan. Milloin seuraavaksi saan kuulla sitä naurua, mitä heiltä ei puuttunut yhtään? Niitä elämän ääniä ja hetkiä, mitä yhdessä vietettiin. Sitä suurta ihmettä, kun autoja meni ohi vaikka kuinka monta. Tai kun sai heittää ainakin 6 kiveä jokeen, tai heittää sillan toiselta puolelta keppi jokeen ja juosta sitten toiselle puolelle katsomaan vedessä virtaavaa keppiä. Se on sitä elämän pienistä asioista iloitsemista. 

Tällä hetkellä olo on tyhjentävä, niin helpottunut. Aivan kuin uusi arki ja uusi elämä olisi alkamassa. Usein tulee sanottua, että olo on niin onnellinen, mutta yhtäaikaa niin väsynyt. Ja sitähän se onkin.
Näissä tunnelmissa hyvää alkavaa viikkoa kaikille.
-Maanantaifiiliksissä oleva