ELÄMÄ HYMYILEE

                                          ELÄMÄ HYMYILEE


Heissan sinne ruudun toiselle puolelle.
Mietin pitemmän aikaan, haluanko välttämättä kirjoittaa, saati sitten julkaista postausta, jossa puhun vähän syvällisemmin mun ajatuksista kevään puolelta, vaikka se onkin jo mennyttä aikaa.

Kevät oli mulle hyvin raskasta aikaa. Kävin lukiota toisella paikkakunnalla ja matkustin joka päivä yhteensä n. 2h. Jollain tapaa nautin siitä, että aamulla sai rauhoittua bussissa ja oli ikäänkuin aikaa herätä paremmin koulupäivään, kuten taas paluumatkalla sain hetken levähtää koulupäivien jälkeen, mutta loppujen lopuksi se oli raskasta. Mietin paljon myös kevään aikana, onko lukio sittenkään mun paikka? Olen ehkä enemmän käytännön ihmisiä, enkä niinkään lukuihmisiä. Koeviikot olivat raskaita, eikä millään olisi malttanut lukea yhteenkään kokeeseen. Siksipä kokeetkaan eivät menneet mitenkään erityisen hyvin viimeisissä jaksoissa. Juttelin muutaman kerran aiheesta opon kanssa ja päädyin hakemaan sosiaali- ja terveysalalle, joka on tuntunut jo pidemmän aikaa omalta alalta. Ajatukset rauhoittuvat hetkeksi, kun tiesi sen, että syksyllä olisi mahdollisuus vaihtaa lukiosta ammattikoulun puolelle. En kuitenkaan uskaltanut luottaa liikaa siihen ajatukseen että pääsisin, jos sattuisikin käymään toisin. 

No, palataampa koulumaailmasta muuttoon. Asuin siis koko lapsuuteni samalla paikkakunnalla siihen asti, kunnes lähdin opistoon. Vuoden jälkeen päädyin takaisin kotipaikkakunnalleni opiskelemaan. Se puolivuotta, minkä sain asua rakkaiden ystävien kanssa samassa kämpässä, oli ikimuistoinen kokemus. Ne monet kynttilä- ja teehetket pöydän ääressä, ne syvälliset keskustelut ja ne rakkaat kämppisystävät siinä vierellä. Kaikki ne uudet sekä vanhat kaverit, joidenka kanssa useampana iltana aikaa vietettiin. 
Vaikka olinkin onnellinen nuista kaikista hetkistä ja ystävistä, kaipasin silti jotain uutta elämälleni. En viihtynyt ehkä tarpeeksi hyvin sillä paikkakunnalla, kun koko lapsuuteni olin siellä asunut. Aloin miettimään muuttoa aivan toiselle paikkakunnalle, kaupunkiin. Sain kämpän ja kämppikset n. 10:ssa minuutissa, joka oli jollain tapaa hullua. Jo parin viikon päästä tuli se päivä, millon raahasin mun omaisuuden entisestä huoneestani autoon ja sieltä hetken päästä aivan uuteen kämppään. Siitä hetkestä lähtien olin kaupunkilainen.
Kuukaudet kuluivat nopeasti ja jouduin miettimään jo tulevaa kesää ja siihen liittyviä asioita. Suurin stressin aihe oli kesätyöt ja kulut asumiseen liittyen. Töistä ei ollut tietoa mailla halmeilla, vaikka hakemuksia lähetin monia kymmeniä. Tuntu, että ne huolen ja stressin aiheet vaan kasantu yhteen läjään mun päähän, enkä osannut enää nauttia täysillä elämästä. Olin väsynyt.  
Mietin myöskin tulevaa syksyä ja sitä, missä silloin olen. Odotin malttamattomana kirjettä, missä olisi vastaus siihen kysymykseen, joka mun päässä oli kaikunut pidemmän aikaan oudolla tavalla. Se ainainen pettymys, kun posti tuli, mutta kirje ei.

Nyt kun kaikki taakat ja huolet alkaa olla takana päin, mun on niin paljon parempi elää ja olla. Osaan ja oikeasti uskallan nauttia tästä elämästä ja niistä hetkistä rakkaiden ystävien kanssa. Oon niin kiitollinen, että mulla on ollut ystäviä, joilta olen saanut tukea niinä aikoina, kun en ole itse jaksanut. En voi tarpeeksi kiittää sitäkään, miten suurta tukea, neuvoa ja apua olen saanut ystävieni perheiltäkin.
Olen useampana iltana viettänyt aikaani istuskellen ikkunan ääressä, klassista musiikkia kuunnellen ja nauttien siitä, miten ihanaa elämä voikaan olla. Kun tarpeeksi yrittää, saa upean palkinnon. Asiat järjestyvät, kun niiden eteen tekee oikeasti töitä ja siihen lopputulokseen luottaa täysin sydämmin.
Tämä viikko on ollut täynnä rikkautta. Viikko, jolloin mun elämään on kantautunut monia positiivisia uutisia. Olen tajunnut, miten rakkaita ystäviä mulla mun elämässä on. Olen selättänyt ikäviä asioita ja saanut palkinnollisia ratkaisuja koskien mun tulevaisuutta. En voi edes sanoin kuvailla tätä fiilistä, mikä tällä hetkellä ylläni on. 
Juhannuskin tuli ja meni upeiden ihmisten seurassa. En voi muuta sanoa, kuin K I I T O S♥
Minulla on:
Lähes koko kesälle kesätöitä
Koulupaikka Sosiaali- ja terveysalalle 
Rakkaita ystäviä ympärillä
Hyvä olla!
-Maikki