pyhäinpäivä, läheisten kuolema

Jo ennen pyhäinpäivää ajattelin, että voisin pohdiskella kuolemaa vähän syvällisemmin tänne blogin puolelle. olen itse menettänyt 3 läheistä ihmistä n. 2 vuoden sisään. Se oli rankkaa aikaa ja rehellisesti sanoen vasta nyt alan uskomaan, ettei heitä ole enää täällä maan päällä. Kerron tässä postauksessa vähän runo muotosena nämä hetket ja surut jolloin uutiset kuulimme:
"Matleena tämä ilopilleri, joka nauruaan ei voinut lopettaa. Meillä aikaa vietettiin, useimman kerran leivottiin. Muistan, kun esityksiäkin mietittiin, harjoiteltiin ja sitten vanhemmille esitettiin. Eräänä iltana hänen meiltä pois lähtiessä, halasimme ja kehuimme toisiamme, hymyssä suin katselimme, tyttöstä pyörällä polkevaa, joka vain kauemmaksi katoaa. Paria tuntia myöhemmin, alkaa iltapuuhat ja työt ja saunaankin jo mennään vaan. Iloisesti löylyä heittäessä, lämpimästä nauttiessa, hätäännymme kuullessamme ambulanssin, paloauton, poliisinkin vielä. Emme me siitä välittäneet, hetken kauhu se vain pelotteli. Rauhallisin mielin uinumaan, kauniita unia näkemään. Herätessämme surun kuulemme, on matleena enkeli pois lähtenyt luotamme. Hän rattijuopon auton alle jäänyt on, voi suru meidät nyt täyttänyt on. Kouluun on vaikea mennä, kävellä kun itkettää. Siellä ystävät jo meitä odottaa. Yhdessä me surua jaamme, kaiken huomionkin saamme? Voi, se oli päivä kauhein päällä maan, voiko toista ollakkaan? Nyt kynttilöitä haudalle viedään vaan, katsellaan ja muistellaan tyttöstä uinuvaa. "

"Sukumme tuo yhtenäinen, aivan aurinkoinen. Yhteisiä juhlia juhlimme, ilot ja surutkin jaamme. Kun isomummulle kylään mennään, tervehtii ja huutaa jo ovella näin: hae jäätelöä pakasteesta. Reippahasti mielissään, me mummulle jäätelöä toimitetaan. Hän innoissaan leikkaa vaan, jakaa nuo palat kaikille näin. Siinä me sitten kuulumisia vaihdellaan, samalla kun nukkeja hoidellaan. Oli mummulla pehmolelu jos toinen, joita aivan jokaiselle riitti. Mummon lempeä nauru, iloisesti talon toiselle puolelle kuuluu. Pian alkaa ikä jo painamaan, ja vanhuus tulemaan. Mummun kunto huononee ja kutsu taivaaseen on tullut. Taas laskeutuu suru yllemme, tukena sukumme ja ystävämme. Muistona säilyy hän hyvänä näin, pysyy mummu sydämmessämme ain"

"Tämä hyvää tahtova ihminen, on tätimme ikuinen. Monet kerrat kakkuja leivomme, samalla uunia ja taloa lämmitimme. Uimaankin mennään pihan rantaan, voi tuota melskettä iloista lasten. On tädillä monia kasviksia, on omasta penkistä kerättyjä. Voi, muistampa vaan, kun uunin päälle kiipesimme. Istuimme ja akuankkaa luimme. Kun koitti tuo päivä surullinen, koulupäivän jälkeen viestin luimme: On tätimme rakas nyt luotamme lähtenyt. Valui kyynel jos toinen, kun yllemme laskeutui suru tuo kolmas. Nyt kynttilän saa sytyttää, rakkaiden, poismenneiden läheisten muistolle. Tähtiä vain katselemme ja ajattelemme heidät ylhäällä tuikkimassa."

                                     <3Maikki